Paras vastaus
Tosiasia on, että heprealaisen ja kristillisen Raamatun masoreettinen teksti sisältää 150 psalmaa, mutta joihinkin varhaisiin kreikkalaisiin käännöksiin Vanhasta testamentista – nimittäin Septuaginta ja Syyrian raamatut – sisältyvät Psalmit 151 ja Psalmit 152-55.
Varhaiset kirkon isät eivät pitäneet psalmia 151 kanonisena, joten sitä ei sisälly useimmissa protestanttisissa tai katolilaisissa raamatunkäännöksissä. Wikipedia toteaa kuitenkin:
Itä-ortodoksinen kirkko sekä koptilainen ortodoksinen kirkko, Armenian apostolinen kirkko ja Armenian katolinen kirkko [viite tarvitaan] hyväksy psalmi 151 kanoniseksi. Roomalaiskatoliset, protestantit ja useimmat juutalaiset pitävät sitä apokryfinä. Se löytyy kuitenkin joidenkin katolisten raamattujen liitteestä, kuten tietyistä latinankielisistä painoksista, samoin kuin joistakin ekumeenisista käännöksistä, kuten uudesta tarkistetusta vakioversiosta.
Psalmissa ei ole juuttunutta numeroa 151 Septuagintassa. Psalmille annetusta otsakkeesta käy ilmi, että se on yliarvostettu: ”Tämä psalmi kuuluu Daavidille ja on luvun ulkopuolella. Kun hän tappoi Goljatin yhdessä taistelussa.”
Tässä on Common English Bible ( CEB) psalmi 151A [heprea] :
Hallesia Davidille, Jesuksen pojalle.
1 I oli pienin veljistäni, nuorin isäni pojista. Hän teki minut paimeneksi laumalleni, hallitsija heidän poikiensa yli.
2 Kätteni tekivät huilun, sormeni lyron. Anna minun antaa kunnia Herralle, ajattelin itselleni.
3 Vuoret eivät voi todistaa Jumalalle; kukkulat eivät voi julistaa häntä. Mutta puut ovat vaalia sanojani, laumoja tekojani.
4 Kuka voi julistaa, kuka voi ilmoittaa, kuka voi julistaa Herran tekoja? Jumala on nähnyt kaiken; Jumala on kuullut kaiken; Jumala on kuunnellut.
5 Jumala lähetti profeettansa voidelemaan minua; Samuel tekemään minut suureksi. Veljeni lähtivät tapaamaan häntä, komea muodoltaan ja ulkonäöltään:
6 heidän kasvunsa pitkä, hiuksensa kauniit, mutta Herra Jumala ei valinnut heitä.
7 Sen sijaan hän lähetti ja vei minut seuraamaan laumaa. Jumala voiteli minut pyhällä öljyllä; Jumala teki minut kansansa johtajaksi, liiton lasten hallitsijaksi.
Vastaus
Daavid kirjoitti psalmin taistelun jälkeen Goljatia vastaan.
”Olin pieni veljeni joukossa ja nuorin isäni talossa; Hoidoin isäni lampaita. Käteni tekivät harpun; sormeni muotoilivat lyraa. Ja kuka sanoo Herralleni? Herra itse; hän kuulee. Hän lähetti sanansaattajansa ja otti minut isäni lampaista ja voiteli minut voiteluöljyllä. Veljeni olivat komeat ja pitkät, mutta Herra ei ollut tyytyväinen heihin. Menin ulos tapaamaan filistealaista, ja hän kirosi minua epäjumalainsa kautta. Mutta minä vedin hänen oman miekkansa; Minä kaadoin hänet ja otin häpeän israelilaisilta. ” Psalmit 151: 1–7
Perinteinen heprealainen ja kristillinen raamattu sisältää 150 psalmaa. Jotkin Raamatun versiot, kuten esimerkiksi Kreikan ortodoksisen kirkon käyttämä, sisältävät kuitenkin psalmi 151.
Psalmi 151 on ei pidetään kanonisena joko protestanttisuudessa tai katolilaisuudessa, eikä sitä ole sisällytetty useimpiin protestanttisten tai katolisten raamatunkäännöksiin. Psalmin oletetaan kirjoittaneen Daavid, ja siinä puhutaan Jumalan valitsemasta uudeksi Israelin kuninkaaksi ja Daavidin voitosta filistealaisen jättiläisen Goljatin yli.
1900-luvulle saakka psalmi 151 oli nykyajan tutkijoiden tiedossa vain kreikkalaisena, latinalaisena tai syyrialaisena tekstinä, joka esiintyi Septuagintassa (LXX) ja käännökset Septuagintasta. Mutta sitten löydettiin Kuolleenmeren kääröt, ja psalmi 151 löydettiin yhdestä kääröstä. Psalmin 151 hepreankielinen versio (Qumranin vierityksissä) eroaa jonkin verran LXX-käännöksestä; hepreankielisessä versiossa psalmi jaetaan kahteen erilliseen tekstiin, jotka sitten yhdistetään ja tiivistetään lyhyemmäksi tekstiksi LXX: ssä.
On useita syitä, miksi psalmi 151 ei sisälly useimpiin raamattuihin. Yksi on se, että psalmi ei ollut osa perinteistä heprealaista masoreettista tekstiä. Perinteisen juutalaisuuden mukaan psalmi 151 on osa Apokryfaa . Toinen on se, että vaikka psalmi 151 esiintyy Septuagintassa, kyseisen version kääntäjät merkitsivät sen nimellä ” ei numerosta” ; toisin sanoen he eivät pitäneet psalmia 151 virallisena osana raamatullista kaanonia.