Paras vastaus
“ Mahariṣi Pāṇini ” kirjoitti kuvailevan kielellisen tutkielma nimeltä “ Aṣṭādhyāyī ”, joka kattoi koko sanskritin kielen kieliopin (mukaan lukien vedisen osan) ja myös sananmuodostuksen („ pada-vyutpatti ”) säännöt muodossa sūtra ”. Kuvaava tarkoittaa koodaavan sitä, mikä oli jo käytännössä – sen puhutun kielen perusteella, joka on sanskritin kieli Bhaaratamissa tuolloin.
Mikä on ” Aṣṭādhyāyī ”
”Aṣṭādhyāyī” , jota monet kielitieteilijät pitävät muinaisina aikoina, keskiajalla ja nykyäänkin kaikkien aikojen suurimpana kielityönä. Noin noin 4000 ” sūtrā ” (salaiset aforismit) on tämä kaikkien aikojen lyhin kieliopikirja, joka kattaa kaikki suurimmat säännöt yhtä täydelliselle kielelle kuin sanskritille. Siksi vuosien huolellisen tutkimuksen jälkeen kielitieteilijät ovat hyväksyneet sen, ”Aṣṭādhyāyī” ei ole vain sanskritin kielelle, vaan kaikille ihmisille, koska kieliopin säännöt on koodattu sanalla “ Mahariṣi Pāṇini ”- erityisesti” span ” > kārakam ”(karaka kieliteoria) on universaali, eli sitä voidaan soveltaa kaikkiin kieliin – se on todellakin itse ihmisen kielen psykologian kartta
” Mahariṣi Pāṇini ”
Hän oli vuohenpaimenkoira, joka asui mahtava Sindhu-joki. Myöhemmin ” śiṣya ” (opiskelijat, jotka nauhoittivat “ Pāṇinīya śikṣā ”) ja ” Mahariṣi Pāṇini ” seuraajia, hänellä hänen ” dhyāna ” (syvällinen meditaatio) -aikana oli visio ”Bhagavān Natarāja” (Sri. Shiva) hänen kosmisessa tanssissaan. Tämä kosminen tanssi (joka tarkoittaa luomisen ja tuhoamisjakson periaatetta) on ikuinen ja aina tapahtuva – alun perin Bhagavan Shivan neljä omistajaa todistivat – Sanaka , Sanatana , Sanandana ja Sanatkumāra. Tämän kosmisen tanssin ovat nähneet myös useat ihmiset eri aikoina, kuten “ Mahariṣi Patañjali”, „Mahariṣi Vyāgrapāda”, „Mahariṣi Tirumūlar”. Jopa nyt voi todistaa tämän tanssin kohdassa ” nirvikalpa samādhi ” = tätä kutsutaan nimellä ” दर्शनात् अभ्रसदसि ”Shlokassa kohdassa“ skānda-purāṇam ” (जन्मनात् कमलालये, दर्शनादभ्रसदसि। स्मरणादरुणाचलं काश्यांहि मरणान्मुक्ति:॥) ”
Kuva: Bhagavan Nataraja
”Māheśvara sūtra”
Tanssin lopussa (yksi sykli) Bhagavan Nataraja pudisti ” dhakkā ” (” damaru ” – käsirumpu) 14 kertaa ja ” Mahariṣi Pāṇini ” kuuli tämän äänen 14 lyhyenä ” sūtra ”kuten
१. अइउ ण्। २. ॠॡ क्। ३. एओ ङ्। ४. ऐऔ च्। ५. हयवर ट्। ६. ल ण्। ७. ञमङणन म्। ८. झभ ञ्। ९. घढध ष्। १०. जबगडद श्। ११. खफछठथचटत व्। १२. कप य्। १३. शषस र्। १४. ह ल्।
Näitä 14 ” sūtra ” kutsuttiin nimellä māheśvara sutra ”olivat lähtökohta kohteelle“ Pāṇinīya-vyākaraṇa-paramparā ”. Tällainen ainutlaatuinen ” akṣara ” (tavut) -järjestely eikä ” varṇa ” ( foneemeja) kutsutaan nimellä ” akṣarasamāṃnāyam ”.
Huomautus : ” varṇamālā ” tai „ prātiśākhya ”tekstit sisältävät vain“ varṇasamāṃnāyam ”
Kaikissa ” Pañca vyākaraṇa ” ( 1. ” Aṣṭādhyāyī sūtra-pāṭha ”, 2.” dhātu-pāṭha ”, 3.” gaṇa-pāṭha ”, 4.” liṅgānuśāsanam ”, 5.” uṇādi-pāṭha ”), ” prayāhāra ” – käyttämällä ensimmäistä tai keskimmäistä ” akṣaram ” ja päättämällä viimeinen ” halanta-akṣaram ” (konsonantti) on käytössä.
Nämä ” Pañca vyākaraṇa ” tekstit ovat kutsutaan yhdessä nimellä upadeśa ja ryhmä akṣara ”tietylle prosessille on kutsutaan nimellä ” pratyāhāra” ja loppukonsonanttia kutsutaan ”it” (”इत्”)। ( Aṣṭādhyāyī sūtra – 1: 3: 2 उपदेशे ऽजनुनासिक इत्). Tällaista koodausta, muuttuvaa hidastusta jne. käytetään ohjelmointikielissä eikä ihmisillä.
नृत्तावसाने नटराजराजो ननाद ढक्कां नवपंचवारम्।
सनकादिसिद्धान् उद्धर्तुकामः एतद्विमर्शे शिवसूत्रजालम्॥
Kuinka hän kirjoitti “ vyākaraṇa” tekstejä?
Oli paljon hyviä” Vaiyākaraṇā ” (ei vain kieliopin, vaan kielitieteilijöitä) paljon aikaisemmin ja myös ” Mahariṣi Pāṇini ” -ajan jälkeen. Voidaan löytää viitteitä noin 16 “ Vaiyākaraṇā ” (kielitieteilijät) ennen “ Mahariṣi Pāṇini span -aikaa > ”. Myös “ Mahariṣi Pāṇini ” tunnusti joitain aikaisempien kielioppiöiden töitä ja otti niiden säännöt sellaisina kuin ne ovat kohdassa Aṣṭādhyāyī ”. Lisäksi siellä oli viitteitä ” Mahariṣi Yāska ”, joka kirjoitti ” niruktam ”(” vedāṅga ”) etymologi, jonka myös” Mahariṣi Pāṇini ”kutsui.
“ Mahariṣi Pāṇini ” lainasi joitain sääntöjään rakentaakseen ” Aṣṭādhyāyī” – Universaalin kieliopin eikä vain sanskritin kielen suurin olemassa oleva kielikaanoni .
Osittainen luettelo sanskritin kielioppi- ja kielitieteilijöistä, jotka asuivat ennen “ Mahariṣi Pāṇini ”:
Apiśālī, Audumbarāyaṇa, Chakravarmā, Gārgya, Galava, Kāsakritsna, Kāsyapa, Pauṣkarasādi, śākalya, śākṇyana, , Sphotāyana, Vārshayani, Vārthākṣa, Vājapyāyana, Vyādi, ja myös etymologi “ Mahariṣi Yāska ”
Ennen ” Aṣṭādhyāyī”, myös muita ” vyākaraṇa” -tekstejä, kuten ” aindram ”,” cāndram ”,” kaumāram ”, ”śāktam”, jne. Niiden katsottiin olevan eri aikakausia.
Oli myös muita ” Vaiyākaraṇā ” (kielitieteilijät), joidenkin teoksista menetettiin.
“ Mahariṣi Pāṇini ”matkusti ympäri maata ja tarkkaili kieltä (sanskritia), jota puhuttiin maan eri osissa. Erilaisten käyttötapojen yksityiskohdat selitettiin selkeästi kohteen Mahābhāṣyam ” Mahariṣi Patañjali ”. Tämän jälkeen hän kodifioi kollektiivisesti normaalit kielisäännöt ja myös kaikki epätavalliset sanat erityiset käyttösäännöt.
Lyhyyyden vuoksi (yksinkertainen, lyhyt ja tarkka) ” Aṣṭādhyāyī ” kaikki tutkijat ja normaalit ihmiset hyväksyivät sanan“ Aṣṭādhyāyī ”sanskritin kielen pääkieliopitekstiksi, ja ajan mittaan siitä tuli standardi.
Tänään, koska emme ole perehtyneitä sanskritiin, ja siksi meidän on viitattava ” Aṣṭādhyāyī ” -sivulle sen selvittämiseksi, ovatko sanamme oikeat tai eivät – siten kuvailevasta tekstistä on tullut ohjeellinen teksti.
Pic .: ”Pada-śāstram” yhdessä kaaviossa
Miksi ” Aṣṭādhyāyī ”?
” Mahariṣi Patañjali ”on herättänyt tärkeimmän kysymyksen kieliopista, kuten
1). Miksi “ Aṣṭādhyāyī ”? (miksi “ vyākaraṇam” ?) ja sitten hän itse vastasi näin: “śiṣṭa-parijñānārtham aṣṭādhyāyī” – tunnistaa suuret viisaat.
2). Kuinka tunnistaa “ śiṣṭa” (Viisaat) ja mihin? – ” śiṣṭa” (viisaat) -käytäntö ” vāgyoga ”tai” śiṣṭa-prayoga ”(hienostunut, tarkka ja suloinen kielenkäyttö)
3). Miksi ” vāgyoga ” – oivalletut / valaistuneet ovat myös ” vāgyoga ”(ne, jotka pystyvät heijastamaan iankaikkisen totuuden (” pāramārtika satyam ”) kielimuodossa) ja seuraamaan kielenkäytön ihanteitaan, vaikka heidän kielensä olisikin käyttö ei ole tavanmukaista – sitä pidetään puhtaimpana kielen muotona, koska se tulee oivalleen mestarin suusta.
Siksi ” śiṣṭa” itse ” Mahariṣi Pāṇini ”olisi varmasti koodannut kaikki hänen” Pañca vyākaraṇa ”tekstit, jotka perustuvat” śiṣṭa-prayoga ”- tästä syystä, kun käytät sanskritia oikean kieliopin ja ääntämisen mukaan, saat etua sanalle“ vāgyoga ”ja siksi sanskritia pidetään nimellä “ Devabhāṣā ”
——————————
अनुद्वेगकरं वाक्यं सत्यं प्रियहितं च यत्।
स्वाध्यायाभ्यसनं चैव वाङ्मयं तप उच्यते॥ भ -गी -१७: १५॥
[वाग्योगः = वाङ्मयं तपः]
——————————
Jotkut Lisätietoja
Kun Kali yuga aloitti, Maharishi Vyasa (Krishna Dvaipāyana) ja hänen opetuslapsensa järjestivät Vedan neljään eri ryhmään. Dwāpara-yugan lopussa tapahtuneen suuren tuhon (vedenpaisumuksen) jälkeen syntyy tarve luoda erilaisia ” śāstra ” -tekstejä, joten ensimmäiset kirjoittajat ” Vedāṅga ” (Huomaa, että ” Vedāṅga ” eivät ole ” apauruṣeya ”, kuten Vedat; ” Vedāṅga ” on ihmisen kirjoittama). ” ṣadangāni ” (6 ” vedāṅga ”) = Pāṇini – (1) “ śikṣā ”, (2)” vyākaraṇam ”; Yaskā – (3) ” niruktam” ; Lagada – (4) “ Jyotiṣa” ; Piṅgaḷa – (5) “ candas” ; Parāśara, Bodhāyana ja muut – (6) “ Kalpa” == Nämä 6 “ vedāṅga ”Kirjoitettiin tai luotiin uudelleen ensimmäisiksi” śāstra ” -teksteiksi Kali Yugassa Vedan ymmärtämistä varten.
Siksi tiettyjen Perinteiset asiantuntijat ovat ajankohdan “ Mahariṣi Pā ”ini ja muun kohteen ācārya ” aikaa. id = ”d0ff273065”> vedāṅga ”tapahtui Kali Yugan alkaessa – mikä on noin 4000 – 5000 vuotta sitten ja sanskritin kieli on vanhempi kuin nämä” ācārya ”.
Vastaus
Ennen kuin Panini vaidik -sanskritin kielioppi oli olemassa. mutta sitä kielioppia ei koottu tai koottu. Joten Panini vaelsi ympäri maailmaa tarkkailemaan sitten puhutun kielen eri käyttötarkoituksia. sanskritin kieltä käytettiin sitten commanly. Panini kootti ne ja teki astadhyayi.