Paras vastaus
Kun pastori sanoo ”rauha olkoon kanssasi” laiturilla, mitä kristityt sanovat vastauksena? Sanovatko he ”amen” vai ”rauha”?
Perinteinen roomalaiskatolinen käytäntö perustuu tervetullut tervehdysten vaihto isännän ja vieraan välillä, identtinen rutiininomaisten, jokapäiväisten tervehdysten kanssa, joita käytetään tähän tarkoitukseen hepreaksi ja arabiaksi, sekä perinteisen vastauksen tällaisiin tervehdyksiin näillä semiittisillä kielillä.
Heprean kielellä vaihto on seuraava:
[Alkutervehdys , isäntänä]: ”Shalom aleichem.” (שָׁלוֹם עֲלֵיכֶם) tarkoittaa ”rauha olkoon sinua.”
[Vieras vastaa]: “V’aleichem hashalom.” (ועליכם השלום) ”Ja myös teille, rauha.”
Arabiaksi se on:
[Alkuperäinen tervehdys]: ”as-Salaamu aleykum.” (السلام عليكم) ”Rauha olkoon teille.”
[Vastaaja]: ”Waleykum as-salaam” (وعليكم السلام) ”Ja myös teille, rauha.”
kirkon latinaksi:
[Alkuperäinen tervehdys]: Pax vobiscum. ”Rauha olkoon kanssasi.”
[Vastaus]: JOKA: Et cum spiritu tuo ”Ja henkesi kanssa.”
TAI (vain englanninkielisessä massassa): ”Ja myös kanssasi.”
Wiki-sivusto shalom aleichem näyttää oikeastaan tämän yhteyden paremmin kuin ”Dominus vobiscum” -sivusto ei. Katolilaisille tavalliset papit lausuvat ilmeisesti tervehdyksen nimellä ”Dominus vobiscum”, joka tarkoittaa ”Herra olkoon sinun kanssasi”, ja vain nimitetyt piispat saavat sanoa ”Pax vobiscum”. Molemmissa tapauksissa vain virkaan asetetut ministerit (diakoni tai sitä korkeammat) saavat sanoa tämän tervehdyksen. Englannin varhaiset kansanmassat Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen. hylkäsi latinankielisen alkuperäisen sanamuodon, mutta uudemmat yritykset palauttaa perinne, mutta tukematta tuoden uudelleen Trentin kirkossa 1500-luvulla asetettua messua – ”Tridentine Mass” – palasi takaisin latinankieliseen kirjaimelliseen käännökseen.
Sivusto huomauttaa myös, että episkopaalit / anglikaanit, presbyterit ja jotkut reformoidut kirkot käyttävät myös tätä tervehdystä.
Vain sana lause – muinaisessa aavikon paimentolaismaassa, vieraanvaraisuus vieraita kohtaan oli pyhä velvollisuus, koska ihminen saattoi nälkään tai kuolla janoon autiomaassa, ellei toisin määrätä, ja elinympäristöjä oli vähän ja kaukana. Se oli myös velvollisuus tarjota vieraanvaraisuutta jopa vannotulle viholliselle; pahin petos olisi tehdä haittaa vieraalle, vaikka sillä henkilöllä olisi muinainen veritaulu perheesi kanssa. Joten vieraan tervehtiminen lauseella ”Rauha olkoon sinulle” ei ollut vain sosiaalista mielihyvää, mutta lupaus, että ei vieras sattuisi vieras ollessaan isännän katon alla. Vieras samoin lupasi että hän ei tekisi mitään haittaa isännälle.
Kun vieras oli yöpynyt yöllä rauhallisessa unessa ja ruokittu ja juotettu millä tyylillä isännällä oli varaa tietysti, ja sen jälkeen kun hän oli alkanut kävellä tai ratsastaa uudelleen, kaikki tällaiset lupaukset olivat poissa, ja riita jatkui – ellei tervehdysjoukko toistettu, lähdettäessä, sekä isäntä että vieras. Tällöin heidän välinen rauha säilyi. Joten tuli perinteistä, jopa ystävien keskuudessa, yksinkertaisesti sanoa tervehdykset sekä kokoamisen alussa että lopussa.
Älä kysy minulta, kuinka siitä tuli tavallinen tervehdys kristittyjen keskuudessa. . Ainoa mitä voin ajatella, on se, että päivinä, jolloin kristittyjä vainottiin Rooman laissa ja seurakunnat pakotettiin kokoontumaan salaa katakombeissa (maanalaisissa hautausmaissa) tai yksityisissä kodeissa, kokouksen isännöivä pappi tai diakoni pidentäisi tätä tervehdys saapuville seurakunnille, sekä paikallisen vieraanvaraisuuden perinnöstä että vakuuttaa seurakunnille, että tämä oli turvallinen paikka ilmaista uskontoaan, kun taas vieraat puolestaan lupasivat, ettei papille aiheudu haittaa että he olivat aitoja seurakuntia , jotka halusivat osallistua palvelukseen, eivätkä ”valvojat” hallituksen lähettämä vainoamaan kristittyjä.
Vastaus
Tämä on liturgisten kristittyjen lausunto, ja yleensä käytämme termiä pappi pastorin sijasta. Vastaus vaihtelee liturgian perusteella.
Länsimaisten rituaalien katolilaiset uskon, kuten anglikaanit ja luterilaiset (luterilaiset soveltuvat paremmin pastoriksi) sanovat ja ”myös teidän kanssanne”.
Ortodoksiset ja itämaiset rituaalikatolilaiset ”ja henkesi kanssa”.
Kokemukseni ei-liturgisten kirkkojen kanssa kerron, jos pastori sanoi, että he olisivat hämmentyneitä. Koska heidän palveluksensa eivät koostu komunalaisista rukouksista, joissa pastori sanoo x ja kongressi sanoo y vastauksena. He yleensä laulavat ja kuuntelevat luentoa.