paras vastaus
Voidaan väittää, että sana ibis : lla on neljä oikeaa monikkoa:
- Tavallinen säännöllinen monikko on ibises .
- Eläimet yhdessä, erityisesti riistaeläimet (biisonit, karhut, taimenet) käyttävät sama muoto yksikössä ja monikossa. Siten voidaan puhua metsästyksestä ibis (monikko).
- Klassisesti koulutettu tutkija osasi helposti arvata, että alkuperäisen latinankielisen kolmannen kielen substantiivi ibis oli ibes .
- Erityisen pedanttinen tutkija saattaa tietää, että kreikan kielen substantiivin monikko ἶβις ( îbis ), egyptiläisestä hbj , joka antoi nouse latinankieliseen substantiiviin ibis olisi ibides . Tällainen henkilö voi vaatia lausumaan nyt kadonneen alkuperäisen h- äänen: hibis ja hibides .
Vastaa
Se ei todellakaan ole.
Se on , pelkästään sana on sinänsä siinä muodossa kieliopillisesti monikkomuotoinen SANA, mutta siinä lauseessa se toimii yksittäisenä substantiivina.
Tiedämme sen, koska sen verbi on ehdottomasti yksikkö ( bara = hän (m, laulaa.) loi).
heprean kielioppi ei ole sama kuin englannin kielioppi. On muitakin sanoja, joilla on monikkomuoto, mutta jotka viittaavat yksittäiseen ”asiaan”. Tunnettu esimerkki on hepreankielinen sana vesi, joka on mayim (monikko). Itse asiassa se on niin yleinen sanana vettä, että heprea ei koskaan käytä SINGULAR-muotoa mayimille, paitsi – kummallakin tavalla tai ei niin omituisesti – tyttöjen nimissä (Maya).
elohim – as sana – ei tarkoita jumalaa eikä se ole nimi. Se on eräänlainen otsikko, ja se viittaa johonkin tai jonkun ”korkeaan”. Jumalat ovat ”korkeita”, mutta myös tärkeät ihmiset yhteiskunnassa. Joskus sana ”elohim” Raamatussa viittaa Jumalaan, mutta joskus se viittaa kaupungin aristokraatteihin tai kaupungin tuomareihin – korkeisiin tai tärkeisiin ihmisiin. Tällöin elohim yhdistetään yleensä monikkomuodon verbiin, ja se käännetään monikkosanaksi. Ja siinä tilanteessa se on monikkosana.
Mutta kun se on yhdistetty verbiin, joka on yksikkö, niin elohim viittaa selvästi yksittäiseen asiaan – yksittäiseen korkeaan tai kokonaisuus – ja se käännetään nimellä Jumala. Yksittäinen siinä tilanteessa.
Luulemme – mahdollisesti tai hyvin todennäköistä – että monikkomuotoa käytetään eräänlaisena tehostimena – se ei ole vain tämä kokonaisuus, jota kutsutaan korkeaksi (tärkeäksi), vaan se on itse asiassa ERITTÄIN korkea, ehkä KORKEA.
Siksi: Jumala: korkeimpien olentojen joukosta, saa monikon – tai tehostetun – sanamuodon kunnian. Mutta lause sisältää yksittäisiä verbimuotoja, joten tiedämme, ettemme usko sanan olevan tarkoitettu viittaamaan useampaan kuin yhteen. Vain yksi – vain yksi, mutta todella tärkeä.
Muokkaa: Poistan kommentit käytöstä, koska olen kyllästynyt siihen, että ihmiset saarnaavat minulle, että me juutalaiset olemme väärässä OMA PÄHKÖKIRJAMMEISI vain siksi, että tulkintamme eivät samaa mieltä heidän opillisten mielipiteidensä kanssa.
Kysymys on täällä. Jos mielipiteesi on erilainen, vastaa kysymykseen. Älä hyökkää minuun, koska et pidä minusta.
Jumala on yksi. Aika.