Paras vastaus
Nesteiden imeytymisen lisäksi…
Toimii ilmankuivaajana … jäähdytin on kostea paikka … märkiä ruhoja tuodaan jatkuvasti sisään. Kuivatut sahanpuru auttaa saamaan osan ilmankosteudesta, joka aiheuttaa homeen ja homeen kasvua.
Se auttaa hajottamaan hajua. Tykkää tai ei, kuolemaan ja ikääntymiseen liittyy tiettyjä hajuja. Jos teurastaja leikkaa myös villin riistan, hajut voivat voimistua melko voimakkaasti. Monet pienemmistä teurastajista lyövät saapuvia ruhoja rikkaruohopoltinlaitteella hiusten poistamiseksi ja ruhon ulkokerroksen nopean kuivaamisen … joten lisäät myös palaneiden hiusten tuoksun.
Kaksi suurinta haittaa sahanpuru on:
Se on pölyistä. Sitä käydään läpi useita kertoja päivässä, ja se on vaihdettava säännöllisesti. Tämä lisää pölyä sen liikkuessa ja pääsee ruhoihin. Koska ruhojen ruiskuttaminen jälkikäteen on itsetuhoa, se tarkoittaa ylimääräistä leikkausta.
Sillä on oma haju. Suurin osa sahanpuruista on aromaattisia, en voi ajatella sellaisia, joita ei ole. Suurin osa sahanpurusta ympärilläni on mäntyä … jääkaapissa olevat ruoat keräävät sen ympärillä olevien tuotteiden hajut. Tällöin liha haisee heikosti siitä sahajauhosta, jota käytetään. Tuoksuvan valkaisuaineen käyttäminen desinfiointiin ja sterilointiin tuo saman vaikutuksen.
Vastaus
Paljon samasta syystä vanhanaikaiset lihakaupat levittävät kerroksen ympärille ja noin päivien leikkausten aikana. ja ruhot ripustettiin koukkuihin tiskin taakse, ja asiakkaat olivat tottuneet sirottelemaan kyljelleen perinteiden vuoksi. *
Yleensä tämä levitettiin kivi- tai laattalattialle, sahanpuru oli likaa halpa teollisuus sivutuote, joka oli imukykyinen materiaali, joka pystyi imemään tehokkaasti verta, liput lipuista, vuoto tynnyreistä ja muista nesteistä …
(Tällaisia perinteisiä pubeja oli lihamarkkinoiden aikoina – kuten Smithfield Lontoossa – jossa sahanpuru jatkui kauan sen jälkeen, kun se hylättiin muualla, koska teurastajien kouralliset jalkineet saattavat muuten muodostaa julkisen haitan.)
Pelin loppuessa kostea sotkuinen kerros saattoi pyyhkiä valmiiksi pihalle uutta työpäivää varten ja uusi puolisäkki sahanpurua ovet avattiin.
* Viimeinen paikallinen Lontoon teurastaja muistan että edelleen rutiininomaisesti käytetyn sahanpurun lattianpäällysteen on täytynyt olla 60-luvun puolivälissä, ja viimeisen samassa paikassa toimivan ”markkinapubin” on täytynyt olla 70-luvun puolivälissä, molemmissa tapauksissa uusien paikallishallinnon kauppastandardien ja kansallisen julkisen sektorin toimesta kielletty toimitilojen terveysstandardeja koskeva lainsäädäntö.