Paras vastaus
Skandinaavisten maiden (Ruotsi, Tanska ja Norja) pääuskonto on luterilainen-protestanttinen kristinusko , ja jokaisella heistä on oma pääkirkkonsa, mutta Skandinavian maat ovat enimmäkseen maallisia ja uskonnottomia.
Yli puolet Skandinavian väestöstä on ei-uskonnollisia, ateisteja, tai heillä ei vain ole uskoa jumalaan. Monet heistä kokevat, että uskonnolla ei ole merkittävää roolia heidän elämässään tai yhteiskunnassa, ja se on jotain hyvin yksityistä ja henkilökohtaista. Hyvin harvat ihmiset Skandinaviassa rukoilevat tai käyvät kirkossa joka sunnuntai, ja hyvin harvat heistä uskovat ”helvetiin”. Monet ihmiset Skandinaviassa tuntevat olonsa mukavammaksi puhuessaan seksistä ja alastomuudesta kuin uskonnosta.
Monet ihmiset Skandinaviassa eivät ole koskaan lukeneet Raamattua, mutta elävät silti normaalia, terveellistä ja onnellista elämää. Jotkut uskovat jumaluuden olemassaoloon, mutta ovat epävarmoja, onko sellaista todella. Monet Skandinavian uskonnolliset ihmiset ovat enimmäkseen vanhemman sukupolven (65-vuotiaita). Joulua (heinäkuu) vietetään edelleen ja se on iso loma Skandinaviassa.
Vaikka Skandinavian maat eivät ole uskonnollisia jumalan pelkääviä paikkoja , he ovat edelleen hyviä, puhtaita ja hyvin toimivia yhteiskuntia.
Vastaus
Olemme niin maallisia, ettet uskoisi sitä. Mutta suurin osa norjalaisista kuuluu Norjan kirkkoon, ruotsalaiset Ruotsin kirkkoon ja tanskalaiset Tanskan kirkkoon. Pääasiassa on jossakin kuolleita haudata, kun tuo aika tulee. 😉 Ehkä myös kirkon häät, kun he ovat asuneet yhdessä 5–10 vuotta ja saaneet kaksi lasta, talon ja koiran yhdessä. Kaikki kolme kirkkoa ovat luterilaisia protestantteja, pienillä muunnelmilla.
Juhlimme joulua, jota kutsumme Juliksi (Yule) Norse Jólin mukaan, syynä suurelle perheelle, joka saa yhdessä ruokaa, juomaa ja lahjoja. Ehkä 10\% käy kirkossa kerran joulun aikaan. Juhlimme pääsiäistä koko viikon, jolloin perhe viedään metsään tai ylös vuorille mökkiin pitkiä hiihtomatkoja varten. Norjassa vietämme Pyhän Johanneksen aattoa 23. kesäkuuta (ruotsalaiset kutsuvat sitä vain juhannukseksi ja siirretään lähimpään viikonloppuun) valtavilla kokkoilla ja grillillä jäännöksenä vanhasta nenän aurinkojuhlasta.