Paras vastaus
Ranskalaisella adjektiivilla pathétique on ensisijainen merkitys ” emotionaalisesti liikuttava, erityisesti osoittamalla tai herättämällä kärsimyksiä. ” Merriam-Webster-sanakirjani mukaan tämä määritelmä koskee myös englanninkielistä sanaa ”säälittävä”, vaikka en ole koskaan kuullut sen käyttäneen tällä tavalla. Pathétique ei tarkoita amerikkalaisessa englannissa yleisimpiä aisteissa ”säälittävää” – ”säälittävän puutteellista tai huonompaa” ja ”järjetöntä tai naurettavaa”.
Vastaus
Tiivistelmä Wangin, Ke: n julkaisusta ”Beethoven ja pateettisen estetiikka” (2016). Yliopisto-apurahojen juhla. Paper 523. ”Ke Wang Beethoven ja esteettinen esteettisyys”
Vuosina 1795-1822 Ludwig van Beethoven kirjoitti 32 pianosonaattia. Näihin sonaatteihin vaikutti Haydnin ja Mozartin vaikutus. Sonaattilajissa tapahtui Beethovenin elämässä suuria muutoksia, joista osa voidaan ymmärtää omaelämäkerrallisesti. Beethovenin Grande-pianosonaatti C-mollissa, op. 13 ”Pathetique” (1798-99), kolme osaa, oli omistettu prinssi Carl von Lichnowskylle ja oli Beethovenin varhaisen sävellysjakson huipentuma. Sturm und Drang – tai ”Myrsky ja stressi” – on 1700-luvun estetiikka kirjallista alkuperää oleva liike; Goethe ja Friedrich Schiller olivat kaksi sen pääedustajia. 1750-luvun jälkeisessä itävaltalaisessa germaanisessa musiikissa Sturm und Drang -estetiikka ilmeni väkivaltaisten, dramaattisten ja emotionaalisten muutosten musiikillisena esittämisenä sekä lisääntyneenä luotettavuutena mollitila. Säveltäjien käsissä tämä estetiikka johti muodollisiin innovaatioihin, joita vaativat lisääntynyt intensiteetti, subjektiivisuus ja keskittyminen itsensä ilmaisuun.
Tässä tutkimuksessa kysytään, kuinka ”patetiikan” muoto ja esteettisyys voidaan ymmärtää ilmauksena – vaikkakin jonkin verran poistettuna – Sturm und Drang -estetiikasta ja retorikasta, joka oli valloittanut itävaltalais-germaanisen kirjallisuuden ja musiikkimaiseman muutama vuosikymmen aiemmin. Tutkittuna Beethovenin pianosonaateista ja Sturm und Drang -jaksosta saadun tutkimuksen pohjalta tutkin ”Pathetiquen” esteettisyyttä musiikillisena vastauksena aikakautena, jota vielä kosketettiin. Sturm und Drang : n vaikutus huolimatta poliittisista mullistuksista, jotka olivat olleet keskeisessä asemassa Ranskan vallankumouksen aikana.