Paras vastaus
Sisareni ja minulla on ollut vuosien ajan jatkuva keskustelu aiheesta, joka liittyy tangentiaalisesti tähän kysymykseen.
Keskustelu pyörii itse ironian luonteesta ja määritelmästä. Kirjallisuuden opiskelijana opin tämän ironiasta:
Ironiaa on useita erilaisia.
Ensimmäinen on sellainen, joka nähdään jokapäiväisissä tilanteissa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Paremman termin puuttuessa kutsun tätä yleensä ”tilannekohtaiseksi ironiaksi”. Tämä voidaan määritellä seuraavasti: Ero odotuksen ja todellisuuden välillä. Mies pelkää nousta lentokoneelle, koska pelkää kuolevansa, kun kone kaatuu (esimerkki jokainen Alanis Morrissette -fani tunnistaa). Koska lentokoneet ovat tilastollisesti turvallisin tapa matkustaa, ei ole melkein mitään mahdollisuutta, että tämä henkilö kuolisi lento-onnettomuudessa. Joten koneen kaatuminen sen jälkeen, kun mies on vihdoin vakuuttanut itsensä heidän turvallisuudestaan - ainakin siinä määrin kuin hän pystyy saamaan itsensä nousemaan – on hirveän ironista.
Toinen ironiatyyppi on oikeastaan se, mistä kysyt: se on dramaattinen ironiaa. Dramaattisen ironian määritelmä on hieman erilainen kuin tilannekohtainen ironia. Dramaattinen ironia, kuten minulle opetettiin, määritellään ristiriidaksi sen välillä, mitä hahmo ajattelee tai sanoo ja mitä lukija tai katsoja tietää olevan totta. Sen ytimessä tämän ja tilannekohtaisen ironian välillä ei todellakaan ole paljon eroa kontekstia lukuun ottamatta. Esimerkki tästä on yksi suosikkini linjoista elokuvasta Terminator 2. Hahmo on tilannut kupin kahvia automaatista, ja sen mukana toimitetaan simuloitu pokerikäsi kuppiin. Hän huutaa työtoverilleen: ”Hei! Minulla on täysi talo! ” Sitten hän hymyilee ja nurisi itselleen: ”Täytyy olla minun onnekas päiväni!” Mutta vaikka näin on tapahtunut, paha kaveri on hiipinyt hänen luokseen, ja katsoja tietää jo jotain pahaa tapahtuvan. Hahmo kääntyy ympäri ja roisto tappaa kammottavasti. Ehdottomasti ei hänen onnenpäivänsä.
Mitä tarkoitusta tämä palvelee? Se riippuu. Se voi paljastaa tiettyjä piirteitä hahmoissa. Tai se voi palvella tiettyjen tunteiden herättämistä lukijaan / katsojaan. Se voi jopa toimia – kuten monissa tapauksissa – huumorin lähteenä. Joka tapauksessa se näyttää melkein aina olevan katalysaattori jollekin muulle – paatokselle, huumorille, pelolle. Se on mielestäni hyödyllinen työkalu.
Vastaus
Hei siellä.
Kirjassa oleva ”ironia” on laite, jossa tarkoitetaan päinvastaista kuin mitä todella näyttää. Kirjoittaja aikoo tässä tilanteessa vedota yleisönsä tarkkaan kykyyn. Kun yleisö pystyy ymmärtämään tekijän aikomuksen, niin ironian tarkoitus saavutetaan. Muuten ironia voi olla ”tilannekohtainen”, ”dramaattinen” tai ”sanallinen”.