Paras vastaus
Pienennyksiä muodostetaan jälkiliitteillä.
Niitä on tosiasiallisesti paljon, joten minä Suosittelisin tutustumaan wikipediaan, koska siinä näyttää olevan hyvä yhteenveto:
Luettelo kielenkohtaisista deminutiiveista – Wikipedia
Se on itse asiassa monimutkainen aihe, koska loppuliitteitä on eriasteisia ja niillä on erilainen tunne.
Oletetaan, että meillä on kaveri nimeltä Mihail. (Wikipedia: Mikhail → Misha, Mishka, Mishen ”ka, Mishechka, Mishutka)
- Jos käytät tätä nimeä sellaisenaan, se saattaa kuulostaa muodolliselta, siihen pisteeseen, johon haluat lisätä siihen isänimi. Esimerkiksi ”Mihail Ivanovich”.
- Yksi sen pienennöistä on ”Misha” tai ”Mishka”. Ne ovat enemmän tai vähemmän hyväksyttäviä epävirallisessa tilanteessa, kun olet ystäviä tai ainakin tuntevat toisensa hyvin.
- Nyt. Oletetaan, että sinulla on rohkeutta kutsua jätkä Mishenka. Ellet ole tämän kaverin tyttöystävä (jota hän rakastaa kovasti), jätkä ärsyttää vakavasti, kun teet niin, koska nimi on hyvin vähäinen – äiti voi kutsua sitä pieneksi lapseksi (ajatella 3-vuotiaaksi), ja kun sitä käytetään sopimattomassa tilanteessa tai vastaavasta, se kuulostaa yritykseltä pilkkaa nimen omistajaa. Pohjimmiltaan älä tee sitä. Sama pätee Mishechkaan ja Mishutkaan.
- Wikipediassa luetellaan myös ”Mikhailo” ja ”Mikhei” mahdollisina pienennettävinä muotoina, ne ovat enemmän tai vähemmän hyväksyttäviä. whe n ystävien käyttämä ja heillä on vähän humoristinen tunne.
Toinen esimerkki olisi nimi Sergei. Mahdolliset muodot ovat:
- Seryoga – ystävien käyttämä, epävirallinen, nimi antaa vaikutelman omistajan olevan hieman kovempi kaveri.
- Seryozha – odotan tämän käytetään äidistä pojaan tai puolisoiden välillä.
- Seryozhka – epävirallinen, mutta melkein hylkäävä. Oletan, etteivät ihmiset ota Sergeia vakavasti.
- Seryozhen ”ka – tätä on parempi käyttää kohti nuorta lasta, tai omistaja ei välttämättä ota sitä hyvin.
- Seryi – epävirallinen, ja muuttuu melkoisesti lempinimeksi, mikä tarkoittaa ”harmaa”.
Jos aiot aloittaa dimunutiveja yksin, vältä onk, enk, ech k, ja vastaavat. Niiden on pakko tuntea olevansa ”liian vähäisiä” aikuisten mukavuuden vuoksi … ellet puhu puolisollesi / poikaystävällesi / tyttöystävällesi. > Karkea rinnakkain englannin kanssa:
Dmitri / Natalya = Bernard / Susan Dima / Natasha = Bernie / Susie Dimon / Natalka = Bernster / Suzkins Dimochka / Natashenka = Hyvä Bernie / Sweet Susie
Ensinnäkin jokaisella nimellä on ”tavallinen pienennös”. Jurille se on Yura. Vasilylle se on Vasya. D [i] mitrille se on Dima. Pienennös on yleensä osa alkuperäistä nimeä + a / ya / asha / isha / usha. En usko, että on olemassa vankkoja sääntöjä. Jos alkuperäinen nimi alkaa konsonantilla + vokaalilla + konsonanilla t + vokaali, pienennös on 3 ensimmäistä kirjainta + ’a’ / ’ya’, ellei ole epäselvyyttä: Valentinista tulee Valya, mutta Valerystä tulee Valera; Viktoriasta (tyttö) tulee Vika, mutta Viktorista (poika) tulee Vitya. Jos alkuperäinen alkaa vokaalilla, pudotetaan ensin yksi tai kaksi tavua (Elizaveta -> Liza). On poikkeuksia (Boris-> Borya, mutta Mariya-> Masha ja Kirill -> Kiryusha). Joskus se on täysin epäsäännöllinen (Vyacheslav-> Slava), ja joissakin nimissä (esim. Maksim, Denis) ei ole lainkaan tavanomaisia vähennyksiä.
”Tavallinen pienennin” tarkoittaa periaatteessa tuntemusta ja käytät sitä ystävääsi kohti , sukulainen tai joku itseäsi paljon nuorempi. Lapsille osoitetaan tavallisesti pieniä pieniä nimiä (on hyvin harvinaista käyttää täysjuri / Dimitri / Vasilya puheessa alle 16-vuotiaille). Se on enimmäkseen päinvastainen kuin isänsä sääntö. Normaalisti valitset isännän (‘Dmitri Petrovich’) ja pienennelmän (’Dima’) välillä ja käytät harvoin vain ’Dmitri’.
Sitten on kaksi muuta nimiryhmää. Ensinnäkin, voit käyttää pienennintä ja tehdä siitä ”vielä pienemmän” (Yurochka / Vasen’ka / Dimochka / Mishen’ka). Tämä tarkoittaa kiintymystä, etenkin aikuista kohtaan. Jos käytät Dimochkaa aikuisen miespuolisen tuttavan puhumiseen, se tarkoittaisi sitä, että pidät häntä lapsena, flirttailet (jos olet nainen) tai mahdollisesti jopa homo (jos olet mies) ). Näin tehdään yleensä vaihtamalla loppuliite: -a muuttuu -ochkaksi, -yasta tulee -enka (tai harvemmin -echka) ja -shasta tulee -shenka.
Vaihtoehtoisesti , voit teurastaa pienen konekirjoituksen, jotta se olisi vieläkin tutumpi / vähemmän muodollinen, mutta viittaamatta romanttisiin tunteisiin (kuten haluaisit esimerkiksi hyvälle ystävälle.) Sieltä saat Dimon, Dimka, Yurka , Vityok ( Vityasta ) jne. Niitä pidetään yleensä vain kansankielisinä.