Paras vastaus
Aloitin Pimsleurin kanssa ja olen iloinen siitä, että sain. Se ei ole täydellinen eikä ole lainkaan kattava, mutta mitä se tekee, se toimii melko hyvin.
Pimsleur saa suurimman osan kiitoksesta siitä, että minulla on ollut enemmän kiinalaisia kuin voin luottaa huomautukseen ulkomaisen aksentin puuttumisesta puhuessani mandariinia. (Se tosiasia, että ihmiset kommentoivat aksenttini nimenomaisesti sen sijaan, että heittäisivät yleistä sanaa: ”Sinun kiinalainen on erittäin hyvä!” Leveys saa minut ajattelemaan heidän tarkoittavan sitä ainakin jonkin verran.)
Vahvistaakseni tämän, kun käytin kiinalaisia kursseja, huomasin, että Pimsleurilla aloittaneiden luokkatovereiden ääntäminen oli paljon selkeämpi kuin muilla järjestelmillä aloittaneet. Voisi olla sattumaa, mutta aavistukseni ei ole; tosiasia, että Pimsleur on puhunut jatkuvasti ääneen ja kiinnittänyt erityistä huomiota ääntämiseen ja intonaatioon, on todennäköinen selitys.
Suuri etu on, että se vie sinut keskusteluasetuksiin heti alusta alkaen, joten koko kokemus mandariinista valmistaa sinua ensimmäistä kertaa y puhut oikean henkilön kanssa. Koulutat itsesi kuuntelemaan jonkun muun puhuvan ja vastaamaan luontoissuorituksina. Sitä on paljon vaikeampi tehdä, jos olet enimmäkseen oppinut kirjoista tai luennoista.
Joten mitä siinä vikaa? No, kuten minkä tahansa muun kuin interaktiivisen kurssin, sillä ei ole mitään tapaa porata sinulle enemmän asioista, jotka aiheuttavat sinulle erityisiä ongelmia, joten saatat joutua toistamaan koko oppitunnin saadaksesi paremman otteen 25\%: n oppitunnin materiaalista, vaikka sinulla on jo vankka ote lopuista 75\%: sta. Se ei voi ”hidastua tai nopeutua reaktioaikasi mukaan, joten jos” pidät minusta ”, sinä joko hämmentät taukopainiketta paljon tai huomaat usein kamppailevasi muistaa jonkin sanan ja alkaa puhua samalla tavalla kuin nauhoitettu vastaus alkaa pelata. Se ei yritä minkäänlaista opettaa lukemaan tai kirjoittamaan (vaikka tämä onkin luultavasti ominaisuus, ei puute, koska et tule jatkuvasti ruuvaamaan ääntämistäsi yrittämällä lukea romanisoituja kiinankielisiä sanoja ikään kuin he olivat englantia; itse asiassa odotin, kunnes olet yli 20 oppituntia Pimsleuriin, ennen kuin aloin oppia pinyiniä). Lopuksi ja kriittisimmin se ei voi itse sanoa sinulle, lausutko uudelleen asioita oikein; sinun täytyy selvittää se itse. Nauhoitin itse pari oppituntia, jotta voisin kuulla miltä kuulin.
Mutta kaikki tämä ei muuta sitä, että se on luultavasti paras äänikeskeinen ohjelma siellä tällä hetkellä. .
Vastaus
Vaikka rakastan Pimsleur-nauhoja, sinun on todella oltava äidinkielenään puhuva kanssasi yksi kerrallaan varmistaaksesi, että ääntämisesi on oikein. p Isäni teki virheen yrittäessään opettaa itselleen kiinaa 80-luvulla Yhdysvalloissa, ennen kuin hänen yliopistossaan järjestettiin virallisia kiinalaisia kursseja. Hänen täytyi viettää paljon aikaa myöhemmin Taiwanissa siivouksensa siivoamiseen. Hän päätyi tekemään eräänlaisen stand up -komedian, kertoen vitsejä baarimikoille ja tarjoilijoille. Jos ääntämisesi ei ole oikea, se pilaa toimituksen ja vitsisi putoavat tasaisiksi.
Ensinnäkin sinun on varmistettava, että saat äänet ja sävyt oikein. Kiinassa on joitain erilaisia ääniä, ja sinun on todella tehtävä ne, muuten sinulla on aksentti. Sinun on myös pystyttävä kuulemaan ja toistamaan ääniä. Vaikka sinulla olisi hyvä korva, voi olla vaikea vakuuttaa itsellesi, että sävyillä on todellinen ”merkitys” verrattuna laulamisen tyyliin. Myöhemmin, kun opit lisää sanoja, jotka erotetaan toisistaan vain sävyillä, niistä tulee järkevämpiä.
Toiseksi sinun on varmistettava, että yhdistät nyt oppimasi yleiset vaiheet oikeisiin sävyihin. . Muussa tapauksessa ääntämisesi on epämääräinen tavallisissa vaiheissa, jotka sanot päivittäin.
Tämä on kiinassa jotain erilaista verrattuna romanikieliin, joita opiskelisit yleensä lännessä. Vaikka käytkin virallista kurssia, on tärkeää tehdä ylimääräistä työtä ääntämisen alussa. He eivät todennäköisesti anna sitä sinulle, koska se on aikaa vievää eikä sovi normaaliin kurssiprosessiin. Tarvitset sitä kuitenkin vain alussa.
Yksi tapa tehdä tämä on hankkia kielenvaihtokumppani. Jos olet yliopistossa, siellä on varmasti kiinalainen opiskelija, joka voisi käyttää apua englanninkielisessä kirjoituksessaan vastineeksi auttamaan sinua. Sen jälkeen voit saada ystäviä, jotta voit harjoitella puhumista. Usein se alkaa kielenvaihtokumppanista.
Seuraava asia on aloittaa merkkien oppiminen. Tarvitset merkkejä tietyssä vaiheessa muistamaan ja erottamaan sanat toisistaan. Voit oppia merkkejä enemmän tai vähemmän itsenäisesti kielen oppimisesta. Se on vain ulkoa muistamista, ja opit muutaman merkin päivässä.
Jos opiskelet 10 merkkiä päivässä ja säilytät keskimäärin kolme niistä, tunnet vuoden kuluttua yli 1000 merkkiä ja pystyt lukemaan paljon. Huolimatta miltä se näyttää, kiinalainen kirjoitusjärjestelmä on pohjimmiltaan foneettinen. Se on vain aakkoset, joissa on 1000 kirjainta (yhteinen foneettinen osa + yhteinen radikaali, joka osoittaa merkityksen). Kun olet saavuttanut kriittisen massan, merkkien oppiminen on helpompaa.
Ei ole paljon vaikeampaa (ehkä 20\%) oppia perinteisiä merkkejä vs. yksinkertaistettuja. Merkkien yksinkertaistaminen on hyvin johdonmukaista.