Paras vastaus
Ei edes etänä.
Pyhän istuimen vuosibudjetti on noin 315–350 miljoonaa dollaria. Pääoma / varat ovat yhteensä noin 10 miljardia dollaria. Se on pienempi kuin useimmat tutkimusyliopistot, sanomatta yrityksistä, pankeista ja hallituksista.
Vatikaanin kaupunkivaltio sijoittuisi kuolleeksi tai lähellä sitä maiden joukossa BKT: n perusteella. Budjettikoko on 193 maiden joukossa.
Varmasti Vatikaanin museoissa ja Basilicoissa on korvaamatonta taidetta ja arkkitehtuuria, mutta nämä eivät useinkaan ole juuri asioita, joita voit myydä – ja tosiasiallisesti kerätään enemmän rahaa näyttämällä heidät museoon ja veloittamalla sisäänpääsyä kuin jos ne olisivat.
Vertaa Vatikaanin 10 miljardia pääomaa / varoja korkeakouluihin, kuten Harvard (40 miljardia dollaria), Yale (30 miljardia dollaria) tai Stanford (28 miljardia dollaria).
Tai Bill ja Melinda Gates -säätiö, jolla on 50 miljardin dollarin rahasto, joka on viisi kertaa Vatikaanin oma.
Tai yritykset, kuten Apple, Amazon, ja Microsoft, jotka kaikki ovat noin biljoonan dollarin arvoisia.
Tai hallitukset sellaisissa maissa kuin Yhdysvallat (106 miljardia dollaria), Kiina (64 miljardia dollaria) tai Japani (25 miljardia dollaria).
Jopa muut kansainväliset kansalaisjärjestöt tai hallitustenväliset järjestöt ovat varakkaampia ja niillä on suuremmat budjetit. YK: n budjetti on yli 50 miljardia dollaria vuodessa. Jopa kansainvälisen Punaisen Ristin arvo on noin 2,3 miljardia vuodessa.
Kun otetaan huomioon, että Pyhä istuin on vanhempi kuin kaikki nämä maat, yritykset ja muut organisaatiot yhdessä toimivat kuitenkin huomattavasti pienemmällä budjetilla ja omaisuuden, on ihmettelettävä, miksi tämä ajatus Vatikaanin varallisuudesta jatkuu.
Vastaus
Apple saavutti juuri 2 biljoonan dollarin rajan. Katolisen kirkon omaisuus on kymmeniä miljardeja dollareita. Varoja pidetään mailla, rakennuksissa, sairaaloissa, hyväntekeväisyysjärjestöissä, joista monet antavat rahaa. Yksi huomioitava tekijä on se, että roomalaiskatolisen kirkon jäsenyys on noin 1/7 koko maailman väestöstä. Voidaan kutsua sitä ”liiketoiminnaksi”, mutta jos se on, se ei ole mitään muuta kuin GM, Toyota, Amazon, Berkshire-Hathaway, Telstra tai mikä tahansa muu voittoa tavoitteleva asia, jonka voisimme nimetä. Itse asiassa voidaan sanoa, että kirkkona roomalaiskatoliset ovat erityisen huonosti kokoelmissa. He eivät työnnä ”kymmenyksiä” kuten monet evankeliset seurakunnat tekevät, monet heidän kannattajistaan eivät osallistu lainkaan mihinkään, ja heidän yleinen pyrkimyksensä on suunnattu ”pysymään hengissä” palvelemaan sekä hengellisesti että käytännöllisesti katsoen kaikin mahdollisin tavoin. Roomalaiskatolinen kirkko iski niin kovasti pedofiilisten pappiskandaalien alla, että he kirjaimellisesti myivät omaisuutta oikeudenkäyntien maksamiseksi. Lakilaskut ovat olleet suuria, ja skandaalilla on ollut kauaskantoinen vaikutus muihin uskonnollisiin instituutioihin, joiden on tuettava taloudellista puolustustaan myös todellisia ja epäjohdonmukaisia vaatimuksia vastaan heitä vastaan historiallisista väärinkäytöksistä ja väitetyistä väärinkäytöksistä. (Meillä on taipumus suosia uhreja, joissa asun, emmekä halua erehtyä kieltämisen ja todellisten uhrien kärsimisen puolelle.)
Monet kirkot ympäri maailmaa omistavat omaisuutensa. Joillakin on kirkkohallintojärjestelmä, joka suosii paikallista kirkon autonomiaa, joten et todellakaan voi sanoa, esimerkiksi että Eteläisen baptistikokous on ”rikas”, koska heillä kokonaisuutena on vain suhteellisen pieni määrä varoja. Paikalliset seurakunnat ja muut laitokset ovat kokonaan paikallisten seurakuntien omistuksessa tai peruskirjoissa, jotka määrittelevät ne erillisiksi instituutioiksi. Kirjaimellisesti ei ole mitään tapaa laskea oikein ”omenat omenaan” -vertailua eri uskontojen omistuksista, mutta yksityinen yritys istuu massiivisesti suuremmilla rikkauksilla tässä maailmassa kuin uskonnot tekevät.
Hallitukset, Toisaalta toimivat poliittisesti punaisella. He pystyvät pakottamaan ihmiset ”antamaan” erilaisilla veroilla ja maksuilla, kun taas antaminen kirkolle on täysin vapaaehtoista. Jopa Apple ei voi jatkaa kukoistamistaan, jos yhtäkkiä kaikki päättävät olla ostamatta tuotteitaan tai palveluitaan. Päivän päätteeksi meitä kaikkia pidetään panttivankeina, ei kirkkojen, ehkä hieman enemmän megayritysten, vaan varmasti hallitusten kautta ympäri maailmaa, jotka voivat tehdä käytännössä mitä vain haluavat, kunnes he vihdoin käyttävät unohduksiinsa ja päätyvät kuin Kreikka tai pahempaa, Pohjois-Korea ja Venezuela, joissa vähiten heidän ongelmistaan ovat ”karanneet papit”.