Paras vastaus
”Chief” on johdettu vanhasta ranskasta päällikkö vuorostaan mautonta latinaa Capum ja lopulta latinasta Caput (tarkoittaa ”pää”).
”Varas” on peräisin vanhasta englannista (ts. germaanisesta) Theof (tarkoittaa ”varas”) .
En voi vastata tähän lopullisesti, mutta luulen, että eri monikkoilla on jotain tekemistä näiden erilaisten etymologioiden kanssa. Mielestäni oudon sekoitus latinankielisiä ja germaanisia sanoja englanniksi voi selittää suurimman osan kielen omituisuuksista.
Vastaus
Ensin pääkysymys:
”Mishandle ”tarkoittaa” käsittele tai käsittele väärin . ” Joten voimme sanoa esimerkiksi: ”Lähetystä käsiteltiin väärin.” Tämä tarkoittaisi, että paketti lähetettiin väärään kohteeseen .
”Käsivarsi” tarkoittaa ”kahvaa karkeasti (siten, että jotkut vahinko tulokset). ” Joten jotain voidaan käsitellä väärin ja silti ei käsitellä. Jos lähetät jotain väärään määränpäähän, se ei ole ihmiskäsittelyä. Jos sanomme, että lähetys oli käsitelty , tarkoitamme, että sen sisältö oli vahingoittunut jollakin tavalla.
Nyt muut kysymykset:
1. Aina: ”on ja kokeellinen perusta.” määrittelemätön artikkeli tarvitaan tähän, koska määritämme tietynlainen perusta . Vertaa: ”päivittäin a .” Se, että sana ”kokeellinen” alkaa vokaalilla , on Ei vaikutusta määrittelemättömän artikkelin olemassaoloon tai puuttumiseen. emme käytä määrittelemätöntä artikkelia vain, jos ”kokeellista” seuraava substantiivi on laskematon (tai ”ei lasketa”) substantiivi tai monikko substantiivi . Voisimme sanoa esimerkiksi ”… kokeellisissa protokollissa ” ( monikko-substantiivi; ei artikkelia ) – vaikka ei , tietysti esimerkkilauseessasi.
2. Paras tapa sanoa tämä on: ”He loivat naisen turvallisuusjoukot.” Jos täytyy käyttää jotakin sanan ”nainen” muotoa, sen olisi olla monikon omistussuhde : ”a naisten turvallisuusjoukot. ”
3. Etuliite” en- ”tarkoittaa yleensä” sisään ”tai ”sisällä.” Etuliite ”em-” on muunnos etuliitteestä ”en – ”varren alkuäänen vaikutuksesta, johon etuliite on kiinnitetty. Jos” en- ”on kiinnitetty varteen, joka alkaa äänillä / p /, / b / tai / m /, se on muokattu muotoon ”em-” kohteelle ääntämisen helppous . Tämä johtuu siitä, että / p /, / b / ja / m / tehdään kaikki painamalla huulet yhteen, kun taas / n / tehdään huulilla erillään Huomaa, että se i s on helpompaa sanoa ”katkeraksi” kuin sanoa ”katkeraksi”. Samoin on helpompaa sanoa ”empatiaa” kuin sanoa ”enpatiaa” (sama periaate pätee myös muihin n: ään päättyviin etuliitteisiin – kuten ”in- , ”joka muuttuu” im- ”ja” con- ”, joka muuttuu” com- ”.)
Etuliite” be- ”voi olla laaja merkitysvalikoima .Se on yleinen etuliite verbit / substantiivit (esim. ”begrudge”; ”belie”) tai adjektiivit (esim. ”vähäinen”) tai uusien verbien tekemiseen jo olemassa olevista verbeistä (esim. ”bestir”).
Etuliite ”en- / em-” on viime kädessä latinalaista alkuperää, tulossa englanniksi ranskan kautta. Etuliite ”be-” on tavallinen vanha englanti etuliite.
Ei ole olemassa ”sääntöjä” sinänsä, milloin käyttää ”en-” ja milloin ”be-”. Sinun täytyy vain tuntea sana kokonaisuutena ja työskennellä taaksepäin koko sanasta arvaamaan sen merkitys, jos sana ei ole sinulle tuttu.
4. Koska ”ylipaino” on adjektiivi , se on ei ole mahdollista käyttää sitä nimellä esine ”kärsivät”. Se olisi kuin sanoa ”Et ole koskaan kärsinyt surullisesta ” tai ”sinusta” en ole koskaan kärsinyt tuskallisista . ” Oikea substantiivi ”ylipainoinen” -muoto on ” liikalihavuus , ”ja se on paras käytettävä sana:” Et ole koskaan kärsinyt liikalihavuudesta . ”Jos kuitenkin täytyy käyttää adjektiivi, sinun on sijoitettava gerund (” oleminen ”) sen eteen toimimaan ennakkolauseen ”from” objektina . Tämä rakenne on hieman hankala , mutta silti se on kieliopillisesti oikea : ”Et ole koskaan kärsinyt edestakaisin m ylipainoinen . ”
5. Kyllä, ”totuus” voi esiintyä monikossa , jolloin sitä käsitellään laskevana substantiivina . Jokainen tosi kohde katsotaan ”totuudeksi”, ja kun meillä on paljon totta, meillä on ” monet totuus s . ”
6. ”Arvokkaampi” on kielioppi , koska ”arvokkaampi” jo on vertaileva muoto , joten ”enemmän” olisi kieliopillisesti tarpeeton . Se olisi kuin sanoa: ”onnellisemmaksi” tai ”pidemmäksi. Virallinen vertailumuoto” kelvollinen ”on” arvokkaampi ”. Kuitenkin myös” arvokkaampi ”on yleisessä käytössä – mutta ehdottomasti